Tällaisen väkersin viimeviikolla, tylsyys kun iski. Inspiraationi sain tähänkin viime kirjoituksessani mainitsemastani Helmeilyä- kirjasta. Yllättävän nopeasti ja helposti syntyi kaunis ja ainakin persoonallinen koru, jota tule pitämään varmasti paljon.

Norsun olen saanut siskoltani, joten silläkin on pitkä elämä ollut, ja tulee olemaan. Minusta se oli niin suloinen, että se ansaitsi paikkansa uusimman luomukseni pää-tähtenä.

Kävimme eilen katsomassa veljeäni armeijassa, sillä hän ei päässyt tänäviikonloppuna kotiin. Mukava oli taas nähdä häntäkin, sillä nyt on taas viikko niin, ettei häntä pääse katsomaan.

Lisäksi ajoin eilen ensimmäistä kertaa autolla, pellolla. Kaksi peltorata- kieppiä meni ihan hyvin, mutta kun piti parkkeerata, menin niin penkkaan ettei sitä saanut enää kuin traktorilla pois. Niin että katsotaan mitä tapahtuu jos ja kun saan ajokortin.... Hehheh... :D